+358 19 688 1000
toimisto@kavasto.fi

Rikosasiat

Toimistomme hoitaa kokemuksella ja intohimolla kaikenlaisia rikosasioita niin vastaajan, kuin asianomistajankin puolesta. Kavasto toimii oikeuden määräämänä puolustajana vakavimmissa rikosasioissa ja avustajana oikeusapupäätöksen mukaisesti muissa asioissa. Selvitämme puolestanne mahdollisuuden valtion kokonaan taikka osittain ilmaiseen oikeusapuun.

Tältä sivulta löydät pikaohjeet rikoksesta epäillylle, rikoksen uhrille sekä nuorelle rikoksentekijälle.

 

Rikoksesta epäilty

 

Rikoksesta epäillyllä on oikeus käyttää asianajajaa avustajana jo poliisikuulusteluissa. Erityisen tärkeää avustajan käyttäminen on vakavissa rikosepäilyissä, epäselvissä tilanteissa ja tilanteessa, jossa koet että sinun epäillään syyllistyneen tekoon, jota et ole tehnyt tai jos et ole varma tilanteesta ja omista oikeuksistasi ja kuulustelun kulusta.

Juristiin kannattaa tällöin ottaa yhteyttä jo poliisin kuulustelukutsun saadessasi.

Rikosprosessi on kolmiosainen: poliisi suorittaa esitutkinnan, syyttäjä nostaa syyteharkinnan jälkeen syytteen ja tuomioistuimessa käydään lopuksi oikeudenkäynti.

Jotkut asiat käsitellään vielä hovioikeudessa ja harvat valitut vielä Korkeimmassa oikeudessa.

Esitutkinnassa henkilöä kuulustellaan rikoksesta epäiltynä, kun on syytä epäillä henkilön syyllistyneen tekoon, eli kun on tiedossa jokin seikka, joka puhuu syyllisyyden puolesta.

Poliisi on velvollinen ilmoittamaan epäillylle ennen kuulustelua, mistä teosta häntä epäillään. Epäillylle on myös ennen kuulustelua tehtävä selkoa hänen oikeudestaan käyttää avustajaa esitutkinnassa sekä siitä, milloin hänelle voidaan määrätä julkinen puolustaja.

Rikoksesta epäiltyä kohdellaan esitutkinnassa syyttömänä. Esitutkinnassa selvitetään ja otetaan huomioon yhtä hyvin epäiltyä vastaan kuin hänen puolestaankin vaikuttavat seikat ja todisteet. Kenenkään oikeuksiin ei esitutkinnassa saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä. Ketään ei myöskään saa saattaa aiheettomasti epäluulon alaiseksi eikä kenellekään saa aiheuttaa tarpeettomasti vahinkoa tai haittaa.

Rikoksesta epäillyllä on oikeus saada tietoonsa, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle. Epäillyllä on oikeus vaatia kuulusteluja ja muita esitutkintatoimenpiteitä, jotka saattavat vaikuttaa asian selvittämiseen, jos niistä ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia.

 

Rikoksen uhri

 

Jos joudut rikoksen uhriksi, ota yhteyttä juristiin mahdollisimman ripeästi. Hän kertoo sinulle prosessin kulusta ja kestosta, sekä valmistautuu kanssasi tulevaan oikeudenkäyntiin.

Heti rikoksen jälkeen sinun on syytä kirjata todistajien henkilötiedot ylös, mennä tarvittaessa lääkäriin vammojen dokumentoimista varten ja ottaa, jos mahdollista niistä myös itse kuvat niin, että kuvista ilmenee niiden ottamisen ajankohta. Rikosilmoitus on syytä tehdä ripeästi, jotta poliisi saa tuoreeltaan asian tutkittavaksi. Sinun kannattaa säästää kaikki rikokseen liittyvä materiaali. Jurusti poimii aineistosta tarvittavat dokumentit puolestasi.

Rikosprosessi on kolmiosainen. Poliisi suorittaa esitutkinnan, syyttäjä nostaa syyteharkinnan jälkeen syytteen ja tuomioistuimessa käydään lopuksi oikeudenkäynti. Jotkut asiat käsitellään vielä hovioikeudessa ja harvat valitut Korkeimmassa oikeudessa.

Rikoksen uhria kutsutaan prosessissa nimellä asianomistaja. Asianomistajalla on oikeus oikeudelliseen apuun jo esitutkintavaiheesta lähtien, lakimies voi toisin sanoen olla apunasi jo poliisikuulusteluissa. Kun syyttäjä on nostanut syytteen, lähtee asianomistajalle siitä ilmoitus ja kutsu oikeuden istuntoon. Tämä prosessi voi kestää kuukausia tilanteesta riippuen. Viimeistään istuntokutsun saatuasi on sinun hyvä ottaa yhteys asianajajaan korvausvaatimusten laatimista varten. Juristi tilaa puolestasi poliisipöytäkirjat, tutustuu mahdollisiin lääkärintodistuksiin ja muihin materiaaleihin sekä on puolestasi yhteydessä käräjäoikeuteen.
Juristi myös selvittää oikeutesi saada joko valtion varoin kustannettua oikeusapua taikka kotivakuutuksen oikeusturvaa. Jos olet joutunut perheväkivallan taikka seksuaalirikoksen uhriksi, on sinulla oikeus saada tulorajoista riippumatta oikeusapua valtion kustannuksella. Juristi hakee puolestasi oikeusapupäätöksen oikeusaputoimistolta ja hoitaa tarvittavan paperityön.

Oikeudessa uhrille tuomitaan yleensä maksettavaksi vahingonkorvauksia. Korvaukset saa perittyä ulosoton tai usein myös Valtiokonttorin kautta. Valtiokonttori korvaa yleensä vain henkilöön kohdistuvat vahingot ja henkilövahingon yhteydessä sattuneet rikosvahingot -toisin sanoen omaisuusrikoskorvauksia on sieltä turha hakea.

Jos syyttäjä ei jostain syystä nostakaan syytettä asiassa, asianomistajalla on mahdollisuus viedä asia itse oikeuteen.  Tällöin avustajan käyttäminen asiassa on hyvin tärkeää.

Oikeudenkäynnin jälkeen oikeus antaa tuomion asiassa joko samana päivänä, taikka kansliatuomiona noin 1-4 viikon sisällä. Käräjäoikeuden tuomiosta aina mahdollisuus valittaa hovioikeuteen, mutta vähäisemmät asiat tarvitsevat nykyisin jatkokäsittelyluvan. Ennen valitusta tulee ilmoittaa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden kansliaan seitsemän päivän kuluessa tuomion julistamisesta lukien. Valitus ja jatkokäsittelylupapyyntö tulee toimittaa käräjäoikeuden kansliaan 30 päivän kuluessa tuomiosta lukien.

 

Nuorten rikosasiat

 

Nuorten asioiden hoitamisessa vaaditaan hieman erilaista otetta, kuin tavanomaisissa aikuisten rikosasioissa. Huoltajan on myös hyvä osallistua prosessiin mahdollisuuksien mukaan jotta sekä nuorelle, että asiaa hoitaville viranomaisille välittyy kuva siitä, että nuoresta välitetään hänen rikkeistään huolimatta.

Prosessi jakautuu kolmeen osaan: poliisin suorittamaan esitutkintaan, syyttäjän syyteharkintaan ja lopuksi tuomioistuimessa käytävään oikeudenkäyntiin. Suomessa nuori saa oikeusapua ja on oikeutettu ottamaan avustajan mukaansa jo esitutkintaan.

Kavasto hoitaa nuorten rikosasioita vuosien kokemuksella ja nuoren tilanteeseen kokonaisvaltaisesti paneutuen. Kavastolla on jo ennen juristiksi valmistumistaan ollut vankka kokemus vaikeissa elämäntilanteissa olevien nuorten kanssa työskentelemisestä.

 

Lisätietoa

 

Suomessa henkilö on rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan täytettyään 15 vuotta. Tätäkin nuorempi henkilö voidaan tuomita vahingonkorvausvastuuseen hänen aiheuttamistaan vahingoista.

15-17-vuotiaana rikoksen tehneille tuomitaan pääsääntöisesti 3/4-osaa rangaistuksen normaaliankaruudesta. Nuoruutta pidetään tuomioistuimessa perusteena lieventää rangaistusta. Tyypilliset tapaukset ovat nuorilla rikoksentekijöillä pahoinpitelyitä, varkauksia ja vahingontekoja. Nuori tuomitaan näistä teoista yleensä sakkoon taikka ehdolliseen vankeusrangaistukseen.